En ole maanviljelijä, vaikka maalla asunkin. Sivusta olen joutunut koko ikäni seuraamaan viljelijäperheitten elämää ja toimeentuloa. En oikeastaan yllättynyt lainkaan heidän tempauksestaan myydä tuottamaansa ruokaa puhtaalla tuottajan hinnalla. Idea oli hieno ja sai varmasti monen ajattelemaan mihin loppu ruuan hinnasta lopulta menee.

Isoimpana välistä vetäjänä pidetään tietenkin kauppaporrasta. Kauppa nousi tietysti puolustamaan itseään. Heidän selityksensä mukaan hintoja nostaa ruualle pantu arvonlisävero, joka on suurimpia EU -alueella ja vielä nousee ensi vuoden alusta. Ilman sitä oltaisiin keskihintainen maa. Muitakin puolusteluja tuli, muunmuassa tukkukaupan suuri osuus hintojen määrittelyssä.

Vähän ontolle puolustelut kuulostivat. On hyvä ottaa esimerkiksi lähiruuan tuottaja, jonka tuote ei käy ollenkaan tukkukaupan hyllyllä. Muun muassa perunan viljelijä tuo itse tavaran kauppaan, panee sen myyntipaikalle ja on pakannut sen jo valmiiksi myyntipakkaukseen. Viljelijällä on kaupassa perunatili. Tuodut perunat merkitään tilille. Myynnin loputtua viljelijä korjaa myymättä jääneen tavaran, mullat ja pakkauksentähteet pois. Tähteet punnitaan ja vähennetään perunatililtä. Loppu tuloutuu viljelijälle. Kaupalla ei ole pienintäkään riskiä ja hinta nousee heti kaupan ulko-ovella yleensä ainakin puolella.

Saman luulisin pätevän muihinkin läheltä ostettuihin maataloustuotteisiin, kananmuniin, marjoihin, vihanneksiin ja myös leipomotuotteisiin.

Kaupalla menee hyvin, mutta olisi vaarallista tappaa koko suomalainen maatalous. Ilman muuta saamme tavaraa ulkoa, halvemmallakin kuin kotimaasta, mutta omavaraisuus on suurta viisautta pahan päivän sattuessa. Kauppa rakentaa nykyajan linnoja, aina toinen toistaan hienompia ja suurempia. Kauppa on liian keskittynyttä. Vain pankit kilpailevat enää samassa sarjassa.

Suomalaiset maatilat vähenevät sillä vauhdilla, että omavaraisuus on kohta menetetty kaikissa tuoteryhmissä. Lopettaneista tiloista ei juuri yksikään käynnisty uudelleen. Ala on niin työllistävä ja epävarma, että en asiaa ihmettele ollenkaan. Lisäksi varmasti koko ajan rassaa suuri epäilijöitten joukko, joka on olevinaa suuri maatalouden asiantuntija, mutta todennäköisesti ei ymmärrä koko asiaa. Jos maatalous olisi kultakaivos, maatilat lisääntyisivät eivätkä vähenisi. Myös maataloutukia ei haluta ymmärtää, vaikka niiden avulla ruuan hinta saadaan pysymään kohtuullisella tasolla myös pienituloisille. Väite Suomesta maataloustukien kultamaana on myös harhaan johtava, eteläisen Euroopan saamat tuet ovat aivan toista luokkaa.

Ostakaamme kotimaista, mielellään lähellä tuotettua ruokaa!