Voi meitä poloisia, jotka tähän maailman aikaan olemme sattuneet syntymään ja asustamme maaseudulla. Meitä isketään kuin vierasta sikaa!

Koko maata uhkaa kuntaremontti, joka toteutuessaan romuttaa lähes koko maaseudun. Uusien kuntien aloittaessa, joko suosiolla tai pakolla, alkaa palveluitten raaka alasajo, vaikka kuntauudistuksen ajajat sanovat uudistuksen parantavan palveluita ja niitten saantia tasapuolisesti koko maassa.

Kuntauudistuksessa on tarkoituksena parantaa kuntien taloutta . On vain yksinkertaisesti niin, että juuri mistään muusta kuin palvelurakenteita karsimalla ei moneen vuoteen ole mahdollisuutta saada säästöjä aikaan. Kun lähes kaikki uudet kunnat kasataan jonkun kaupunkikunnan ympärille, kehitys johtaa vääjäämättä siihen, että kuntakeskukseen keskitetään kaikki palvelut muun alueen jäädessä lapsipuolen asemaan. Juuri näin on käynyt Kouvolassa, joka toimii asiassa hyvänä/huonona malliesimerkkinä kaikille jotka vain haluavat asioihin tutustua. Ainoa hyötyjä on ollut vanha Kouvola, muut viisi kuntaa pelkkiä kärsijöitä.

Miksi sitten näin? Syitä on monta, mutta tärkein niistä vallan keskittyminen. Suuri kaupunkikunta, johon muut liitettiin sai valtuustoon automaattisesti rajun enemmistön, sama koskee myös johtavia virkamiehiä. Vaikka ensimmäinen valtuusto oli normaalia suurempi, kävi näin. Seuraavien vaalien jälkeen tilanne vielä tulee korostumaan entisestään. Voi olla hyvinkin, että joku entinen kunta, esimerkiksi 11.000 asukkaan Valkeala, ei saa enää yhtään valtuutettua läpi.

Toinen syy tulee olemaan entisestäänkin suurempi rahapula. Kuntaliitos ei ole ilmainen, ei alkuunkaan. Puhutaan monista miljoonista jo pelkästään käytännön liitoskuluissa. Vanhoista liitoskunnista on saatavissa faktaa kustannusten suuruudesta. Sitten on rasitteena henkilöstön suoja-aika, nyt viisi vuotta ja tulevaisuudessakin, vaikka lakia muutettaisiin, monia vuosia. Ei ole olemassa kuntaliittäjiä, jotka liitoksen jälkeen näkevät tuloksena oman irtisanomisensa. Todennäköisesti ensimmäiset viisi vuotta entinen johtoporras jatkaa, palkat isossa kunnassa nostetaan ison kunnan tasolle koko henkilöstölle ja niin edespäin. Ajetaan alas entisiä rakenteita, perustetaan uusia liikelaitoksia ja kunnallisia osakeyhtiöitä ja rahaa hukkuu jälleen.

Kolmas syy on hallinnon muutos niin, että juuri kukaan ei hallitse kokonaisuutta ja mikä vaarallisinta, ei ehkä välitäkään. Käsittelyyn tulevat asiat ovat isoja ja monimutkaisia. Valtuutetut eivät jaksa enää paneutua niihin kunnolla ja se kattaa virkamiehille valmiin pöydän. Minkä asian vaan saa menemään valtuustossa lävitse jos niin haluaa. Ja vaikea on varmaan löytää virkamiestä, joka ei ota vastaan valtaa kun sitä lautasella hänelle tarjotaan. Virkamiespäätöksestä Kouvolassa on juuri nyt menossa hyvä esimerkki kirjastojen lakkautuksista päätettäessä: Yksi lainauspiste on lopetettu jo kokonaan ja kolmen muun kirjaston kirjoista on suuri osa siirretty jäljelle jääville kirjastoille, vaikka valtuusto ei ole asiassa vielä sanonut sanaakaan. Kuka päätöksen on tehnyt ohi valtuuston?

Asiasta voisi kirjoittaa vaikka romaanin. Huolestuttavaa on myös se, että aivan varmasti viisi ensimmäistä vuotta kuntaliitoksista mitataan vai pelkkiä kuluja. Lisäksi on epävarmaa, josko senkään jälkeen mitataan mitään hyötyjä. Seuraavat viisi vuotta tulevat olemaan koko maailman taloudessa kriisivuosia. Kestääkö Suomi kuntaliitoksista syntyvät lisäkulut? En väitäkään, etteikö Suomen kuntakentässä pitäisi saada aikaan muutoksia. Nyt vain pitäisi kartoittaa tarkasti eri vaihtoehdot, niitäkin on olemassa. Valtion rooli kuntien rahoituksessa on ollut pielessä jo vuosikymmenien ajan. Olisiko valtion järjestettävä joitakin kuntien palveluita? Silloin ainakin pystyttäisiin pääsemään tarpeeksi suuriin yksikkökokoihin ja saada "suuruuden ekonomian" tuomia konkreettisia säästöjä .