Viime päivinä uutiset euron kriisistä ovat huonontuneet päivä päivältä. Tarvitaan ihmeen optimistinen luonne, jos uskoo vielä kaiken selkenevän myönteisesti.  Minulla sellaista luonnetta ei ole. Tuttavat syyttävätkin aina hyvin pessimistisestä ajattelusta. Usein se on kuitenkin osunut aivan oikeaan, valitettavasti. Nyt olen oikeasti todella huolissani, enemmän kuin koskaan 70 elinvuoteni aikana olen ollut.

Nyt uskon vakaasti euron kaatumiseen, en näe enää mahdollisuuksia selvitä pinteestä kinttuja kastelematta. Pidän miltei vastuuttomana sitä, että maan hallitus ei ole kiireesti jo käynnistänyt  toimia omaan rahaan siirtymiseksi.  Ei vielä lopullisesti, mutta varuilta.  Omaan rahaan siirtyminen takaisin on niin iso asia, että veikkaan siihen kuluvan ainakin vuoden, ennen kuin oma raha on jälleen käytössä. Olisi järkevää varuilta olla jo olemassa suunnitelma , eikä vasta sitten ryhdytä toimiin kun olisi oltava jo valmista.

Lisäksi siirtyminen maksaa ja paljon.  Valtion rahaa kuluu useampi sata miljoonaa euroa ja muun yhteiskunnan kulut ainakin saman verran. Mistä rahat, jos koko euroalueen velkahanat lyödäänkin kiinni? Lisäksi velkaa on jo nytkin liikaa, vaikka Suomi on kolmen vähävelkaisimman maan joukossa EU:n sisällä.

Tällä hetkellä olemme syöneet velaksi (valtio) puolentoista vuoden valtion budjetin verran.  Lisäksi olemme sitoutuneet takaamaan toisten valtioitten lainanottoa ehkä jopa yli 30 miljardin euron summalla.Jos, ja kun, siirrymme omaan valuuttaan, kukaan ei tiedä mille tasolle sen kurssi asettuu maailmassa, jonka talous on aivan sekaisin. Yht`äkkiä velkamme voi olla kaksinkertainen. Voimme olla myös onnekkaita ja kurssi asettuu vahvemmaksi kuin ennen. Se ei ole kuitenkaan todennäköistä enää nyt. Jos vaihto olisi tehty puoli vuotta sitten, kurssi kenties olisi asettunut korkeammalle.

Euron totaalinen kaatuminen on katastrofi koko Euroopalle. Se suistaa sen väkisinkin taaksepäin kohti kivikautta.  Työttömyys räjähtää korkealle, elintaso laskee rajusti. Kansa alkaa kapinoida niin kuin ennenkin aina ison laman yllättäessä. Seuraukset ovat pahimmat toisen maailmansodan jälkeen. Maailman talousmahti siirtyy Aasiaan ja se aiheuttaa ongelmia kasvavana sijoitusvarallisuutena. Kaikkea katastrofin seurauksia ei haluta edes ajatellakaan.