Näin lokakuun loppua elettäessä on kaiholla tunnustettava kesän olevan jälleen ohitse. Kaunis ja lämmin kesä olikin, miltei kuin lapsuuden kesät. Kesä oli myös ihmeellisen kiireinen, vaikka näin vanhalla ei luulisi mitään kiireitä olevankaan. Eläkeläisellä on kuitenkin nyky-yhteiskunnassa melkoisesti vientiä, jos vain sattuu antamaan houkutuksille periksi. Lisäksi viimeisinä työvuosina tulee myös usein luvattua tehdä monenlaisia asioita "sitten eläkkeelle päästyä". Nyt niitä lupauksia on sitten yritettävä lunastella muun touhun ohessa. 

Monen eläkeläisen "työpäiviin" kuuluu isona osana kaikenlainen yhdistystoiminta ja hyvä niin. Työsarkaa riittää niin harrastetoiminnassa kuin erilaisissa vapaaehtoistöissäkin. Puhutaan "kolmannesta sektorista", vapaaehtoistyötekijöistä, joiden tekemän työn merkitys yhteiskunnassa on suuri ja tulee kasvamaan koko ajan. Periaatteessa jo nyt ollaan siinä pisteessä, jossa kolmannen sektorin työpanoksen yht´äkkiä loppuessa, koko yhteiskuntamme toiminta järkkyisi. Vapaaehtoistyön tukemiseen tulisikin kiinnittää huomiota, arvostaa ja ymmärtää sen merkitys, sekä tukea sitä myös taloudellisesti. Tuskin mihinkään muuhun sijoitettu euro pystyy tuottamaan parempaa katetta.

Oman asuinkyläni syyskesää hallitsivat Elovalkeat –viikkojen avajaistapahtumat. Pienelle kylälle ne olivat aikamoinen ponnistus. Kylässä on jäljellä vielä melkoisesti talkoohenkeä ja onneksi kylään on muuttanut uusia virkeitä kesäasukkaita uusine ideoineen. Kauniit kiitokset jokaiselle , niin talkoolaisille, sponsoreille, varuskunnalle. kaupungille ja kaikille muillekin järjestelyihin osallistuneille. Tehtiin omamme näköiset juhlat, onnistumistamme arvioikoot muut.

Kuntaliitoksesta johtuen Elovalkeitten jatkuminen tuntui aluksi olevan vaakalaudalla. Nyt tilanne näyttää valoisammalta. On jälleen valittu uusi Elovalkeat –kylä, sekä uudet Elo-Maija ja Elo-Matti. Todennäköisesti kaupunki haluaa kulttuuriviikon jatkuvan ja kehittyvän myös tulevaisuudessa, pienenä osana ison kaupungin kulttuuritarjontaa.

Kaupungin maaseutupalveluitten tulevaisuus taas tuntuu hyvin huolestuttavalta. Näin maaseudun asukkaana on tottunut saamaan kaiken maaseutupalvelun yhden luukun takaa. Nyt on selviä pyrkimyksiä hajaannuttaa palvelut monien luukkujen taakse, mikä vaikeuttaa asiointia, eikä voi millään olla kustannustehokastakaan. Väkisinkin tulee mieleen, että perimmäisenä tarkoituksena voi olla helpompi tapa saada läpi maaseuturahoituksen, mm. tie- ja vesiavustuksien, huomattava vähentäminen. Muuta tarkoitusta ei ainakaan tällainen maallikko keksi. Jos näin on, niin kaupungissa ei vieläkään ymmärretä maaseutualueen merkitystä hyvänä ja haluttuna asuinympäristönä, eikä myöskään kaupungin hiipuvan asukasmäärän lisääjänä.