Jotta jotkut huonosti menevät asiat alkavat saada yleisempää huomiota, niitten pitää korostua ja tulla ajankohtaisiksi pääkaupunkiseudulla. Vasta sitten aletaan herätä, kun huoli alkaa kolkutella maamme päättäjien omilla reviireillä. Hyvä esimerkki tästä on Hesarin (10.4.2001) juttu, joka kertoo kuinka Helsingin seudulla on havaittu, että "tämän yhteiskunnan ja myös Helsingin suurin ongelma on, että kansa jaetaan kahtia".

Vähän jälkijättöistä tällainen havannointi. Yhteiskunnan kehittymistä vähänkin seuraavan olisi pitänyt tehdä kuvatunlainen havainto jo aikoja sitten. Todennäköisesti meneillään oleva vaalikampanjointi on ollut omiaan herättämään normaalia suurempaa mielenkiintoa asioitten tilaan ja hoitamiseen. Ei ehkä myöskään haluttu luoda kuvaa, että ainoastaan eräs populistiseksi mainittu puolue olisi ainoa taho, joka oli tehnyt oikeiksi havaittuja huomioita yhteiskunnan nykytilasta.

Hesari kantaa huolta ainoastaan pääkaupunkiseudun tilanteesta, aivan kuin muualla maassa asiat olisivat hyvin. Totta on, että allekirjoittanutkin on jo aikoja sitten ihmetellyt, kuinka pienituloiset yleensäkään pystyvät asumaan pääkaupunkiseudulla? Palkat ovat suurinpiirtein samat kuin muallakin, mutta asumis- ja muut kulut järkyttävästi suuremmat. Taitaa omakotitalo järvinäkymällä jäädä monella tavallisella duunarilla elinikäiseksi haaveeksi.

Sama taloudellinen jakaantuminen on yleistynyt muuallakin maassa viime vuosina, ei ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Täältä periferiasta kuuluneita huomautuksia asiasta ei vaan ole kuunneltu, tai kuultu. Taloudellinen kahtiajakautuminen on kyllä huolestuttanut tutkijoita, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä, mutta se ei ole aiheuttanut asioista päättäville juurikaan päänsärkyjä. Koko ajan toimitaan päinvastoin kuin ehkä pitäisi. Hyväksytty tavoite on, että koko Suomi pidetään asuttuna ja alueita kehitetään tasapuolisesti. Samalla kuitenkin yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään mm. rakennusmääräyksin. Koko ajan teollisuus ja liike-elämä pyrkii sijoittumaan juuri pääkaupunkiseudulle, vaikka tehokkailla aluepoliittisilla toimilla sitä voitaisiin ohjata tasapuolisimmin koko maahan. Helsingin seudun ongelmat vain suurenevat uusien ihmismäärien muuttaessa sinne. Asunnot puuttuvat ja tulevat kalliiksi rakentaa tai vuokrata, täytyy rakentaa kouluja, teitä,kunnallistekniikkaa ym.samanaikaisesti kun muutosta johtuen jossain toisaalla jää niitä käyttämättömäksi. Ihmiset stressaantuvat hälinässä, lapset sairastuvat melusta ja kiireestä, vanhukset jäävät hoitajien ja hoitopaikkojen puuttuessa lähes hunningolle.

Ylläolevan yhteenvetona voisi ennustaa, että tulevaisuudessakin tässä maassa on uudella tavalla asioita katselevilla puolueilla kysyntää. Toivottavasti siinä samalla ei sentään heilahdeta äärimmäisyyksiin, josta tuloksena voisi olla koko maan suistuminen ojasta allikkoon.