Kevällä ainakin meillä täällä maaseudulla kaivellaan kaappien pohjalta esiin monet erilaiset viirit ripustettavaksi salkoihin. Hieno tapa, jonka soisi vielä yleistyvän kaikkialla maassamme. Viime vuosina viirivalikoima on vauhdilla monipuolistunut, valittavana on jos johonkin tarkoittua, jos jonkinlaista luomusta. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että valtaosa viireistä on suunniteltu ja valmistettu ammattitaidolla ja hyvällä maulla. Ilmeisesti on osattu käyttää hyväksi heraldiikan osaajia ja ammattivalmistamoja , koska oiken pahoja kömmähdyksiä harvoin näkee.

Viirivalikoiman valtiaaksi on viime vuosina päässet erilaiset kotiseutuviirit. Kuntaliitoksien myötä poistuneissa kunnissa liehuvat edelleen kotiseutuviirit muistuttamassa asukkaita entisestä (ja paremmasta) kotikunnasta. Viirien määrä jopa lisääntyy aina kunnan lakkauttamisen yhteydessä. Tapana aivan hieno ja muistuttaa uusia sukupolvia  lähihistoriastamme.

Toinen, ja vielä kenties suurempi lisäys, on tapahtunut sukuviirien kohdalla. Monilla suvuilla on omat viirinsä, joita joillakin sukukunnilla voi olla liehumassa jo tuhatmäärin. Ennustan, että lähivuosina, lamasta huolimatta, ne vielä lisääntyvät rajusti suomalaisissa lippusaloissa. Asia onkin ihan kannatettava, kunhan viirit vain muistetaan suunnitella oikein ja noudattaa liputuksessa voimassa olevia sääntöjä.

Kuvassa liehuu Happosten suvun sukuviiri.